Tolppa

Olipa kerran raapimatolppa. Se oli aivan uusi, raidallinen. Tolppa oli hankittu kolmen kissan viihdykkeeksi. Tähän voi terottaa kynnet, sohvaan ei. Tolppa olikin kissojen mieleen ja sitä käytettiin ahkerasti. Eräänä päivänä ei niin hirveän kauan hankinnasta, kävikin sitten näin:

Oranssista vihreää

Miten askarrellaan nukketaloon peikonlehti:

1. Väkerretään maalarinteipistä ja rautalangasta lehdet

2. Sekoitetaan sopiva vihreä väri paperilautaselle

3. Haetaan teetä

4. Nostetaan siveltimet ja maalit lattialta

5. Juostaan kissa kiinni

6. Pestään kissan tassut

7. Pestään vihreät tassunjäljet olohuoneen matosta

8. Pestään vihreät tassunjäljet olohuoneen lattiasta

Korvakavalkadi

Itämainen apteekilla

Raskaan työpäivän päätteeksi on aina niin mukava tulla kotiin rentoutumaan. Tänään odotti sitten melkoinen sotku. Keittiössä oli kaadettu pyykkiteline ja siellä kuivumassa olleet vaatteet oli hujan hajan pitkin keittiötä ja eteistä. Voi kun kiva.

Keräilin rauhassa vaatteet ja kiroilin enemmän tai vähemmän itsekseni kun huomasin että yhden puseron nyörit oli syöty. Tässä vaiheessa en vielä osannut aavistaakaan mikä olohuoneessa odotti. Sielläpä oli askarreltu myös, pahemman kerran.

Löysin lattialta lääkepaketin revittynä ja järsittynä. Hetken ehdin ajatella, että on pahvi mahtanut maistua pahalta kunnes iski paniikki tajutessani, että pillereitä puuttui ainakin kolme. Eikun tutkimaan lattiat mattojen alusia myöten läpi, että löytyykö mistään. No ei löydy. Puhelin käteen ja soitto eläinlääkärille, että mitäs nyt.

Olin varma, että pikkukissa 3,5 kg on syönyt lääkkeeni (syövän hormonihoitoon tarkoitettuja) ja että se kokee tuskaisen kuoleman. Eläinlääkäri ei ollut kauhean lohduttava kun kertoi, että kissa saattaa kuolla tuollaisiin lääkkeisiin. Ei kuulemma voi tehdä kuin odottaa ja tuoda kissa nesteytettäväksi jos ja kun menee huonoon kuntoon. Vettä piti juottaa ja toivoa, että se oksentaisi pillerit ulos.

Seurailin alkuillan Paavoa ja se vaikutti vaan ihan normaalilta. Kunnes itämaiseni Hermanni alkoi oksentaa vaahtoa... Sepäs olikin käynyt pillerilaatikolla. :( Kissa kylppäriin vesikupin kanssa ja seurantaan. Jouduin kuitenkin itseäni ja naapureita säästääkseni päästämään sen aika piankin sieltä pois, heräävät vielä naapuripitäjässä kuolleetkin siihen kun tuo veti huutokonserttia.

No, ilmeisesti tästä selvittiin vain säikähdyksellä. Hermanni on jo jonkun aikaa ollut oma itsensä. Leikkinyt, pudonnut sohvalta, lyönyt päänsä pöytään... Nyt makaa tässä vieressä ja pörisee. Joskus sitä vain toivoo, että olisi ottanut lemmikeiksi vaikka pieniä kiviä vilkkaiden itämaisten sijaan. ;-)

Paavo vs. ampiainen

Suuri metsästäjä nro 2 oli sitten eilen vauhdissa. Istuin sohvalla kun alkoi kuulua tuttua ampiaisen surinaa. Ehdin hädin tuskin liikahtaa sohvalta poistaakseni sen asunnosta kun kuului tömähdus, kolahdus ja maiskahdus. Ja näiden kaikkien perään vingahdus. Paavo oli sitten nopeampi ja ehti napata saalista itelleen. Ehti myös syödä sen. Kova pään ravistelu ja naaman hierominen seurasi välipalaa. Oli sitten pistänyt suuhun. Eikun kissa seurantaan, mutta eipä tuo sitten tuntia pidemmäksi aikaa vauhtia hidastanut. Pitkin iltaa raapi naamaansa, mutta ei tuosta mitään sen pahempaa seurannut. Eipä ollut ensimmäinen ampiaisenpisto kun kissani on ottanut. Eikä viimeinen...

Paperisilppuri

Tänään töistä tullessa oli odottamassa vähemmän mukava näky keittiössä. Eipä ole ensimmäinen kerta kun näin käy. Mustavalkoinen paperisilppuri on ollut vauhdissa ja kuvasta näkyy lopputulos.

Pölöpäivitys I